Kun otetaan huomioon ESG-kriteerit (ympäristö-, sosiaali-, yritysjohtaminen) täyttävien kestävien rahoitustuotteiden kasvava kysyntä, liittovaltion finanssivalvontaviranomainen (BaFin) on tehnyt markkinatutkimuksen. Tämä tutkimus korostaa ESG-tietojen lähteitä ja saksalaisten omaisuudenhoitajien käyttämien ESG-luokitusten saatavuutta.
Osoittautuu, että suurin osa tiedoista tulee suoraan niiltä yhtiöiltä, joihin sijoitetaan, niiden raportointi- ja läpinäkyvyysvelvollisuuksien perusteella. Siitä huolimatta 83 % kyselyyn vastanneista 30 omaisuudenhoitajasta käyttää ulkopuolisten palveluntarjoajien tietoja. Johtavia tarjoajia ovat:
Lisäksi JPMorgan, Qontiqo Stox, Morningstar, Refinitiv, ClarityAI, Moody's, Trucost, S&P, Markit iBox, Vigeo Eiri, SOF Ltd, Rimes, FactSet, GRESB, Carbon4Finance, CDP ja Cirium ovat myös pienempien omaisuudenhoitajien käytössä. .
Yli 70 % kyselyyn vastanneista yrityksistä luottaa useamman kuin yhden palveluntarjoajan palveluihin. Vain vaihtoehtoisten sijoitusten segmentissä, mukaan lukien kiinteistörahastot, hoitajat luottavat ensisijaisesti sisäisesti kerättyihin tietoihin.
Kriittinen kohta on, että 81 % varainhoitajista pitää näiden ulkoisten tietojen kustannuksia suhteettoman korkeina. Keskimääräiset kustannukset ovat tällä hetkellä noin 48 000 euroa vuodessa. Lisäksi 87 % on ottanut käyttöön tietojen kattavat laadunvalvonta- ja uskottavuustarkastukset, ja lähes kaksi kolmasosaa (62 %) arvioi saatavilla olevien tietojen laadun riittämättömäksi.
Erityinen ongelma ESG-luokitusten alalla on eri palveluntarjoajien tietojen vertailukelpoisuuden puute, joka johtuu erilaisista luokitusasteikoista, standardeista ja yksittäisten tekijöiden painotuksista. Vain noin 30 % tutkimukseen osallistuneista käyttää omaa luokitusmenettelyään.
EU:n suunniteltu Keski-Eurooppa-portaali (ESAP) voisi osaltaan parantaa ESG-tietojen kattavuutta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Tämä portaali on tarkoitettu toimimaan julkisena alustana, jossa yritykset tarjoavat ESG-tietonsa standardoidussa muodossa. Näin käyttäjät, kuten pääomarahastoyhtiöt, sijoittajat tai luottoluokituslaitokset, voisivat saada kestävään kehitykseen liittyviä yritystietoja aikaisin ja johdonmukaisesti.
Lisäksi Euroopan komission ESG-luokitustoimintaa koskeva asetusluonnos, jossa asetetaan avoimuus- ja hallintovaatimuksia luokituksen antajille, voisi puuttua joihinkin markkinatutkimuksessa esiin tuotuihin ongelmiin. Luonnoksen tavoitteena on parantaa ESG-luokitusten laatua ja eheyttä ja varmistaa riippumattomuus välttäen samalla mahdolliset eturistiriidat. Luonnoksessa ei kuitenkaan aseteta sisällöllisiä vaatimuksia ESG-luokituksen menetelmille, mikä tarkoittaa, että varainhoitajat voivat edelleen kohdata haasteen eri tarjoajien luokituksen huonosta vertailukelpoisuudesta.
Asianomaisille yrityksille - omaisuudenhoitajien lisäksi tietysti myös pankeille ja vakuutusyhtiöille - tämä tarkoittaa kaikkien edellä mainittujen haasteiden lisäksi ennen kaikkea yhtä asiaa: ennakoivaa osallistumista uusien sääntelystandardien kehittämiseen mm. osallistuminen vastaaviin kuulemisprosesseihin lupaa suurimman menestyksen tulevaisuudessa. Lisäksi valittuja tiedontarjoajia tulisi säännöllisesti tarkistaa jatkuvan kokemuksen perusteella.